Kirjoitus on laadittu yhdessä Mari Holopaisen kanssa

Helsingin rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu ovat herättäneet viime aikoina paljon kriittistä keskustelua. Rakentamisen tiiviys, lähiluonnon ja kulttuuriympäristön huomioiminen sekä kiinteistösijoittajien rooli kaupungin rakentamisessa ovat teemoja, jotka ovat nousseet esiin sekä mediassa (esim. Harri Hautajärvi HU 5.5.) että kaupunkilaisten parissa.

Kaupunkisuunnittelun keskeisiä arvoja ovat kulttuuriympäristön ja kaupunkiluonnon kunnioittaminen. Historialliset kaupunkikerrostumat kulttuurihistoriallisesti arvokkaine kiinteistöineen tulee tehdä näkyviksi ja niitä tulee voida vaalia. On tärkeää tunnistaa myös kohteet, jotka ovat vailla kartoitusta ja suojelua. Erityisen uhattuna ovat teollisuusalueet, vanhat pientaloalueet, 1960-luvun jälkeen rakennetut kerrostalot sekä muu moderni rakennusperintö.

Helsingin vetovoimana on mielestämme ainutlaatuinen luonto ja vehreys, ja kaikille kaupunkilaisille tulee taata pääsy lähiluonnon pariin. Rakennetun viherympäristön lisäksi tulee jättää mahdollisimman laajasti luonnontilaisia alueita, sillä luonnon monimuotoisuusarvot ovat niillä suurempia. Näin Helsinki menestyy kansainvälisesti houkuttelevana pienenä suurkaupunkina.

Kiinteistöpolitiikassa tarvitaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kaupungin suunnittelua ei tulisi siirtää demokraattisesti päätöksenteosta rakennuttajille. Kaupungin ei välttämättä kannata myydä kaikkia niitä tiloja, joille sillä ei ole omaa käyttöä.

On selvää, että pääkaupunkiin tulee rakentaa lisää, mutta samalla ympäristön ja luonnon kannalta kestävää rakentamisen tasoa ja vauhtia tulee arvioida kriittisesti. Rakentamisen määrällisiä tavoitteita olisikin syytä maltillistaa. Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt nostaa asuntotuotannon tavoitteen virkavalmistelun 7000 asunnon pohjasta 8000 asuntoon vuosittain. Tämä vastaa Kalasataman keskusalueiden verran kaavoitettua aluetta jokainen vuosi. Jotta laatutavoitteet, asukkaiden osallisuus, lähiluonto ja kulttuuriympäristö voidaan ottaa riittävästi huomioon, määrän olisi hyvä olla maltillisempi. Pidämme noin 6 000–7 000 asunnon vuositavoitetta realistisena, jonka tulee joustaa myös alaspäin laadukkaan toteutuksen ehdoilla.

**

Mari Holopainen & Terhi Ainiala

Julkaistu Helsingin Uutisten vaaliareenalla 20.5.2021